Sydänviikkoterveiset – tällä kertaa puhemiehen aitiosta

Kiitos sydänväelle onnentoivotuksista uudessa tehtävässäni. Moni on kysynyt mitä kaikkea puhemies tekee? Kiteyttäen: puhemiehen työ liittyy mitä suurimassa määrin sydänviikon teemaan ”yhteistyö”.

Eduskunnan puhemiehistön muodostavat puhemies ja kaksi varapuhemiestä. Yhdessä puhemiehistö johtaa eduskunnan työtä. Kansalaisille näkyvin puhemiesten tehtävä eduskunnassa on täysistunnon johtaminen. Puhemiehistö yhdessä vastaa siitä, että eduskunnassa noudatetaan perustuslain edellyttämää ”vakaata ja arvokasta käytöstä”.

Puhemiehistöllä on tärkeä rooli parlamentarismin, demokratian ja eduskunnassa tehtävän työn puolustajana ja kehittäjänä. Puhemiehistö ei kuitenkaan osallistu eduskunnan täysistuntokeskusteluihin. Puhemiehellä, toisin kuin varapuhemiehillä, ei ole istuntosalissa edes pöytää.

Puhemies on koko eduskunnan puhemies. Puhemiehenä luon omalta osaltani edellytyksiä kansanedustajien ja eduskunnan työntekijöiden työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden varmistamiseksi. 200 kansanedustajan lisäksi eduskunnassa työskentelee noin 430 virkamiestä ja 130 kansanedustajan avustajaa.

Puhemies on esimerkiksi eduskunnan keskeisimpien toimielinten eli puhemiesneuvoston ja kansliatoimikunnan puheenjohtaja. Kansliatoimikunta muun muassa nimittää eduskunnan korkeimmat virkamiehet sekä ratkaisee eduskunnan hallintoa ja taloudenpitoa koskevat merkittävät asiat.

Yhä merkittävämpi puhemiehen tehtäväalue liittyy kansainväliseen toimintaan. Kansainvälinen kanssakäyminen on lisääntynyt ja sen merkitys on kasvanut. Eduskunnassa vierailee monia delegaatioita ja kutsuja tulee. Näen tärkeänä myös tehtäväni Suomen markkinoinnissa maailmalla.

Puhemies on viime vaalikausina perustehtäviensä lisäksi toiminut poliittisena vaikuttajana sekä yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistujana. Tämä on luontevaa minullekin. Kyllähän minulla mielipiteitä on ja saakin olla, joskin ymmärrän ettei päivänpolitiikan takkuihin pidä sekaantua.

Haluan jättää puhemiesajastani näytön erityisesti siitä, että kansalaisten ääni paremmin kuuluu ja vaikuttaa. Maassamme pakkaa olla vallalla nk. ”desibelidemokratia” eli se saa, joka eniten huutaa. Olen kuitenkin sairaanhoitajana tottunut siihen, että ihminen, joka ei jaksa tai kykene huutamaan, tarvitsee usein kipeimmin apua.