Sydänliiton uudistuneet ravitsemussuositukset

Suomessa sydän- ja verisuonitautien ehkäisy on pitkään perustunut taudin keskeisten riskitekijöiden tasojen alentamiseen koko väestössä. Siinä olemme onnistuneet hyvin koskien miesten tupakointia, väestön poikkeuksellisen korkeaa kolesterolitasoa ja kohonnutta verenpainetta. Saavutetut muutokset ovat parantaneet väestön terveydentilaa, ja ikävakioitu sepelvaltimotautikuolleisuus on pienentynyt yli 80 prosenitilla. 

Väestön keskimääräinen elinikä on pidentynyt noin kymmenellä vuodella. Kaikki tämä on saavutettu, vaikka ylipaino ja tyypin 2 diabetes ovat yleistyneet viimeisten parin vuosikymmenen aikana. Voidaan sanoa, että ravitsemustottumuksien muutosten tarjoama ”laumasuoja” on toiminut. Termi laumasuoja tulee rokotusten kattavuudesta. Kun riittävän suuri osa väestöstä on rokotettu tiettyä tartuntatautia vastaan, laumasuoja toimii. Kun rokotuksia aletaan vieroksua, laumasuoja häviää, ja jo nujerretuksi uskotut taudit putkahtavat taas esiin. Näin on käymässä joissakin maissa esimerkiksi tuhkarokon suhteen.

Sydänliiton uudistetut ravitsemussuositukset pohjautuvat tuoreisin suomalaisiin, pohjoismaisiin ja kansainvälisiin suosituksiin. Suosituksia laadittaessa on käyty huolella läpi se tieteellinen tietämys, mikä on ollut saatavissa. 

Vaikka viime vuosina rasvan laatu on puhuttanut myös Suomessa, ei suuria muutoksia siihen ole tarvinnut suosituksissa tehdä. Terveellinen, kolesterolia ja haitallista LDL-kolesterolia alentava, ruokavalio pohjautuu kovien, runsaasti tyydyttyneitä rasvahappoja sisältävien elintarvikkeiden korvaamiseen (moni)tyydyttymättömillä kasviöljyillä. Pehmeän rasvan suosiminen kovan rasvan asemasta pienentää tutkitusti myös matala-asteista tulehdusreaktiota elimistössä, maksan rasvoittumista ja se parantanee myös sokeriaineenvaihduntaa. 

Suositaan myös kalaa ja siipikarjaa runsasrasvaisen punaisen ja erityisesti prosessoidun lihan asemasta. Kalarasvan ja- öljyn merkitys herätti työryhmässä runsaasti keskustelua. Viimeaikaiset tulokset eivät ole olleet yhtä vakuuttavia kalaöljyn sisältämien omega-3-sarjan pitkäketjuisten monityydyttymättömien rasvahappojen runsaan saannin hyödyllisyydestä kuin pari vuosikymmentä sitten tehtyjen tutkimuksien tulokset. Osasyynä voi olla sepelvaltimotaudin hoidon kehittyminen ja entistä varhaisempi puuttuminen sen oireisiin. 

Suosituksia laatinut työryhmä halusi korostaa myös suolan käytön vähentämisen merkitystä väestötasolla ja täysjyväviljatuotteiden terveyttä edistäviä vaikutuksia. Erityisesti viljatuotteet ovat olleet Suomessa tulilinjalla, kun äänekkäät kvasiasiantuntijat ovat jopa valtamedian tukemana saaneet poikkeuksellisen suurta huomiota osakseen. Lähes käsittämättömältä tuntuu terveyttä edistävien peruselintarvikkeiden mollaaminen. Kun tutkimustieto ei sovi omiin intresseihin, sille ei anneta mitään arvoa, kuten esimerkiksi Suomen Kuvalehdessä (31.7.) ”Tunkua lautaselle” -kirjoitus eräiden kommenttien osalta osoittaa.

Uudet suositukset korostavat myös ruokavaliokokonaisuutta. Sen voi koostaa vaihtelevasti, omien mieltymyksiensä mukaan huomioiden myös kotimaisuus ja luonnonmukaisuus. 

Puhutaan aina Välimeren ruokavaliosta ja eksoottisista superruuista. Niille on kotoisempi vaihtoehto. Miksi Suomessa ei voitaisi panostaa terveyttä edistävään pohjoismaiseen ruokavalioon? Suosituksissa korostuu myös potilaan näkökulma. Kun on jo sairastunut, ruokavalion tarkempi noudattaminen on entistä tärkeämpää. Suosituksista löytyy myös koko joukko erilliskysymyksiä. Ne auttavat paitsi potilasta myös terveydenhuollon ammattilaisia ongelmatilanteissa. Suositus sisältää myös runsaasti tietoa käyttäen jopa silmiä avaavaa kuvitusta. 

Suositukset on saatavissa kokonaisuudessaan osoitteessa sydän.fi/ravitsemussuositus. Halvinta terveydenhoitoa on sairauksien ennaltaehkäisy. Tähän uudistuneet suositukset tuovat tukevaa asiatietoa! Mutta ne auttavat myös epätietoisia potilaita nykyisessä uustietämättömyyden ja tutkitun tiedon ristiaallokossa.

Matti Uusitupa, LKT, professori emeritus