Sydänfysioterapeuttien opetuksen puolesta

Sydänliiton liikunta-asiantuntija Annukka Alapappila oli laatimassa kahdeksan eri tahon yhteistä kannanottoa ammattikorkeakouluille koskien fysioterapeuttien koulutusta sydänsairaiden hoidossa, kuntoutuksessa ja elintapaohjauksessa. - Sydän- ja verisuonisairauksien fysioterapian ydinosaamisen tulee olla osa fysioterapeuttikoulutuksen pakollisia opintoja, Alapappila sanoo.

Suomen Sydänliitto, Helsingin yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Suomen Fysioterapeutit, Suomen Kardiologinen seura, Suomen Sydänfysioterapeutit, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sydän- ja verisuonisairauksien ja diabeteksen asiantuntijaryhmä sekä UKK-instituutti pitävät tärkeänä, että sydänpotilaan fysioterapia on jokaisen ammattikorkeakoulusta valmistuneen fysioterapeutin ydinosaamista. Edellä mainitut tahot lähettivät tästä yhteisen kannanoton ammattikorkeakouluille marraskuussa.

Fysioterapeuttien tulee tuntea yleisimpien sydänsairauksien erityispiirteet, jotta liikuntaa on mahdollista hyödyntää tehokkaasti ja turvallisesti sydänsairaan hoidossa, kuntoutuksessa ja elintapaohjauksessa. On välttämätöntä, että ammattikorkeakoulujen fysioterapian koulutusohjelmissa on riittävät resurssit näiden erityispiirteiden kouluttamiseen osana pakollisia opintoja. Tieto, taito ja niiden soveltaminen käytäntöön tulee välittyä jokaiselle fysioterapiaopiskelijalle ammattikorkeakoulujen laadukkaan opetuksen myötä.

Edellä kuvatun ydinosaamisalueen tulee sisältää tavoite asiakaslähtöisyydestä, ammatillisuudesta, näyttöön perustuvasta toiminnasta, ohjaus- ja opetusosaamisesta sekä terveyden ja toimintakyvyn edistämisestä terveydenhuollossa. Sen tulee vastata väestön sairastavuuden, terveydenhuollon palvelujärjestelmien ja yhteiskunnan taloudellisten realiteettien asettamiin vaatimuksiin. Näin koulutus tuottaa osaamista, joka vastaa työelämän tarpeisiin.

Tutkimusnäyttö sydänsairaan liikunnallisesta kuntoutuksesta on vahva. Fyysinen aktiivisuus ja liikuntaharjoittelu ovat tutkitusti sydänkuntoutuksen ydintekijöitä, joiden avulla sairastunut pystyy ylläpitämään terveellisiä elämäntapoja ja elämänlaatua. Liikunnallinen kuntoutus vähentää tutkitusti sepelvaltimotautipotilaiden ennenaikaista sydänkuolleisuutta. WHO:n arvion mukaan noin 80 % alle 75-vuotiaiden sepelvaltimotaudeista voitaisiin välttää parantamalla ruokatottumuksia, lisäämällä liikuntaa ja lopettamalla tupakointi. Silti liikuntaa käytetään liian vähän sydänsairauksien hoidossa ja kuntoutuksessa sekä elintapaohjauksessa.

Sydänsairaudet koskettavat satoja tuhansia suomalaisia. Sydän- ja verisuonisairauksien hoidosta koituu yhteiskunnalle suurimmat suorat hoitokustannukset, vuosittain 918 milj. euroa eli 17 prosenttia kaikista hoitokustannuksista. Vaikka ihmiset sairastuvat sepelvaltimotautiin yhä iäkkäämpinä, verenkiertoelinten sairaudet ovat myös neljänneksi suurin työkyvyttömyyseläkkeelle johtava sairausryhmä. Sydän- ja verenkiertosairaudet ovat suurin yksittäinen kuolinsyyryhmä ja aiheuttavat vajaat puolet työikäisten kuolemista. Kyse on merkittävästä sairausryhmästä, jonka hoidossa, kuntoutuksessa ja elintapaohjauksessa osaavilla fysioterapeuteilla on merkittävä rooli. Inhimillisesti katsottuna on tärkeää vahvistaa sairastuneen voimavaroja ja vastuunottoa omasta terveydestään tavoitteena itsenäinen ja mielekäs elämä. Tämä on vankka peruste sille, että sydän- ja verisuonisairauksien fysioterapian ydinosaamisen tulee olla osa fysioterapeuttikoulutuksen pakollisia opintoja.