​Kritiikkiä kritiikittömästi

Joskus törmää ilmiöön, jota kutsun epäkriittiseksi kriittisyydeksi. Kyseenalaistetaan esimerkiksi ilmastonmuutos tai kuulennot, ja kyseenalaistaja ihastuu omaan kriittisyyteensä (”minähän en massan mukana mene”) siinä määrin, että jatkossa hän valikoi käsitystään tukevia seikkoja ja kantoja ja hylkää muut salaliiton tuotoksina.

Kolesterolikeskustelussa epäkriittinen kriittisyys viettää joskus riemujuhlaa. Tuore esimerkki nähtiin hiljattain Seura-lehdessä.

Tuskin mistään lääkehoidon kysymyksestä on niin vahvaa tutkimusnäyttöä kuin kolesterolilääkkeistä, statiineista. Statiineja on tutkittu 27 satunnaistetussa, kontrolloidussa tutkimuksessa, tärkeimmät niistä lääkevalvontaviranomaisten tarkassa valvonnassa. Tulos on yksiselitteinen: henkilöillä, jotka ovat suuressa vaarassa sairastua sepel- tai aivovaltimosairauteen, nämä sairaudet ja niistä johtuvat kuolemat vähenevät merkitsevästi ja merkittävästi.

”Merkitsevä” on tilastotieteellinen käsite, joka tarkoittaa, että lääke- ja vertailuryhmän välinen ero ei johdu pelkästä sattumasta. ”Merkittävä” on arkijärkeä: vaikutus on niin suuri, että hoito kannattaa, vaikka toivottu vaikutus ei tietenkään ole sataprosenttinen. 

Vuonna 1994 perustettiin kolesterolilääketutkijoiden yhteistyöverkosto, joka tunnetaan nimellä CTT (Cholesterol Treatment Trialists’) Collaboration. CTT:n toimintaa koordinoivat Oxfordin ja Sydneyn yliopistojen arvostetut tutkimusyksiköt.

CTT:tä rahoittavat julkiset tahot ja säätiöt (Australian National Heart Foundation, Australian National Health and Medical Research Council, British Heart Foundation, Cancer Research UK, European Community Biomed Programme ja UK Medical Research Council). Yksittäisiä tutkimuksia ovat rahoittaneet osin lääkeyritykset, osin kaupallisista intresseistä riippumattomat rahoittajat.

CTT:n rooli statiinitutkimuksessa on ollut etukäteen sovittujen sääntöjen mukaan koota yhteen laadukas tutkimusaineisto sellaisten kysymysten vastaamiseksi, mihin yksittäisten tutkimusten aineistokoko ei riitä. Koostetutkimusten eli meta-analyysien tärkeimmät tulokset ovat seuraavat: 

1. Kun statiinilla alennetaan LDL-kolesteroliarvoa 1 mmol/l verran, vakavat verisuonitautitapahtumat vähenevät runsaalla viidenneksellä (22 %). 
2. Sydän- ja verisuonitautisyistä johtuvat kuolemat vähenevät merkittävästi, mitkään kuolinsyyt eivät lisäänny ja kokonaiskuolleisuus pienenee noin 10 %. 
3. Syöpä, muut vakavat sairaudet, itsemurhat tai tapaturmat eivät lisäänny.Nämä tulokset on saatu yli 170 000 tutkimuksiin osallistuneen potilaan aineistosta. Mitään muuta lääkehoidon kysymystä ei ole selvitetty näin perusteellisesti ja luotettavasti.

Miten noin musertavaa näyttöä vastaan voi hyökätä? Keksimällä salaliittoteoria! Seuran toimittaja hehkuttaa ”pari vuotta sitten tehdyllä paljastuksella”, joka koostuu kahdesta osasta: 1) CTT:n tuloksia mikään muu tutkimusryhmä ei ole vahvistanut eikä ole saanut heidän aineistojaan käyttöönsä. 2) Statiinitutkimukset ovat saaneet lääketeollisuuden rahoitusta.

Kysyttyäni toimittajalta sähköpostite kahdesti, mikä pätevä tutkijaryhmä olisi vaatinut CTT:n aineistoja ja tullut torjutuksi, sain vastaukseksi kahden maallikon blogikirjoitukset ja viitteen tieteelliseen artikkeliin, jolla ei ole tämän asian kanssa mitään tekemistä. Pelkkiä huhuja!

Seuran artikkelissa mainittiin mahdollisena puolueettomana tutkijana arvostettu Cochrane-ryhmä. Mistään ei löydy tietoa, että nämä tutkijat olisivat ehdottaneet uusinta-analyysia. He julkaisivat kyllä vuonna 2013 oman analyysinsa statiinihoidosta ennestään terveillä ja tulivat oleellisesti samaan päätelmään kuin CTT. 

Ennen Seuran jutun julkaisua kirjoitin toimittajalle sähköpostissa, että aivan samoin perustein kaikki syövän lääkehoidot voitaisiin julistaa pätemättömiksi, koska 1) tutkimusaineistoja ei ole uudelleen analysoitu ja 2) lääketeollisuus on rahoittanut syöpälääketutkimusta. Samaan kankkulan kaivoon voitaisiin heittää jokseenkin kaikki muukin moderni lääkehoito. Toimittaja ei kommentoinut.

Statiinihoito yritettiin saada huonoon huutoon myös väittämällä, että vain yksi 140 hoidetusta hyötyy. Tämä luku pätee pelkästään verrattain pienen riskin henkilöihin ja kuolemantapauksiin, jolloin jätetään muut vakavat sairastumiset ja kalliiden toimenpidehoitojen väheneminen huomiotta. Parhaimmillaan hyötysuhde on kymmenkertainen väitettyyn verrattuna.

Kummallinen on myös väite, jonka mukaan lääkeyhtiöt olisivat ”viime vuosina joutuneet lisäämään statiinilääkepakkauksiin tietoja sivuvaikutuksista”. Lääkkeiden tuoteselosteet, joissa myös haitat on yksityiskohtaisesti lueteltu, ovat olleet pakkauksissa viranomaisten hyväksymässä muodossa kauemmin kuin statiineja on ollut markkinoilla. Kysyin, milloin statiinien tuoteselosteet eivät olisi olleet ajantasaisen tiedon mukaisia ja milloin korjaus olisi tehty. Ei vastausta. 

Toimittaja siteerasi kyllä mainintaani, että joka neljäs statiineja käyttävä kokee haittavaikutuksia. Sen hän jätti huolella kertomatta, että suurimmalla osalla koetut haitat eivät tarkemmin tarkasteltuina johdu lääkityksestä. Lisäksi niilläkin, joilla todellinen syy-yhteys näyttää olevan, ratkaisu löytyy usein valmistetta tai annosta vaihtamalla.

Tutkimustietoon perustuvaa lääkehoitoa vähättelevän, monilta osin asenteellisen ja virheellisen kirjoituksen loppusivulle oli taitettu ravintolisämainos. Kuinkas muuten.

Kuva: Mikko Syvänne, kuvaaja Tiina Eloranta.