Ohita
Kuva Tapani Romppainen.
Kuva Tapani Romppainen.

Blogikirjoitus -

​Henkiset muistitarrat

Onpa ollut kelju olo jo kuukauden päivät.

Olen tajunnut viettäneeni pääsiäistä väärin. Itse asiassa olen viettänyt tuota kristinuskon keskeistä juhlaa aina väärässä uskossa.

Auktoriteeteille kuuliaisena, kristillissiveellisen maalaispojan kasvatuksen saaneena miehenä olen luottanut kouluopetukseen. Sen mukaan pääsiäinen on vuosittain kevätpäiväntasausta seuraavana ensimmäisenä täydenkuun jälkeisenä sunnuntaina.

Niin se on jokaisena elinvuotenani ollutkin. Silti tuo pääsiäisen ajankohtaa määrittävä sääntö on kuulemma vain viitteellinen.

x x x

Yleissivistykseni kivijalassa ollut karvalakinkokoinen aukko paljastui, kun tapasin liikaviisaan kaverini. Älykön, jonka kanssa keskusteleminen tuottaa pelkkää harmia.

Hän todisteli, ettei pääsiäisen ajankohta määräydy tähtitieteen, vaan joidenkin kirkollisten taulukoiden ja ”tiettyjen oletusten” perusteella.

Kiitos valistuksesta.

x x x

Kiukkuni kasvoi eksponentiaalisiin mittoihin, kun kuulin saksalaisen matemaatikon Carl Friedrich Gaussin (1777–1855) kehittäneen kirkollisten taulukoiden rinnalle kaavan, jolla pääsiäisen ajankohta voitiin laskea.

Olen aina inhonnut Gaussia ja etenkin hänen käyräänsä. Se on keskinkertaisuuden ihannoinnin symboli.

Entistä enemmän inhoan Gaussia nyt, kun terävä kaverini valisti, ettei mies edes kehittänyt nimeään kantavaa käyrää. Se on kuulemma tunnettu jo ennen Gaussin syntymää. Toisten käyrillä Gauss ratsasti.

x x x

Muistisääntöjen, kuten pääsiäisen ajankohtaa määrittävän säännön rikkoutuminen on piinallista.

Maailma on monimutkainen paikka. Sen tietää jokainen, joka on vähänkään pidempään maailmassa aikaansa viettänyt.

Ja nimenomaan muistisäännöt, henkiset keltaiset tarralaput, helpottavat monimutkaisessa maailmassa pärjäämistä.

x x x

Kehitin nuorena muistisäännön, jonka mukaan karkausvuosi, olympiakisat, Yhdysvaltain presidentinvaalit ja Suomen kuntavaalit osuvat aina samalle vuodelle.

Tuo sääntö rispaantui jo 1990-luvun alussa, kun kansainvälinen olympiakomitea alkoi järjestää kesä- ja talvikisat eri vuosina.

Komitea laski, että olympialaisten taloudellinen kannattavuus kasvaa, jos televisioyhtiöiltä ja sponsoriyrityksiltä ei nyhdetä joka neljäs vuosi kaksien kisojen järjestämisen perusteella multihemmetinmoisia rahoja. Järkevämpää on nyhtää joka toinen vuosi yksien kisojen järjestämisen perusteella hieman pienempiä, miltei multihemmetinmoisia rahoja.

Olympialiikkeen ahneus kavensi alkuperäisen muistisääntöni muotoon: karkausvuosi, Yhdysvaltain presidentinvaalit ja Suomen kuntavaalit osuvat aina samalle vuodelle.

x x x

Suomen puolueet jatkoivat muistisääntöni yleispätevyyden karsimista.

Ne totesivat, että kuntavaalikampanjoita on miellyttävämpi tehdä varhaiskeväässä kuin syyssateessa. Niinpä alun perin viime vuoden lokakuulle tarkoitetut kuntavaalit käytiin vasta tämän vuoden huhtikuussa.

Kun kuntavaalit ovat jatkossakin neljän vuoden välein, seuraavat käydään vuonna 2021. Tuon aikasarjan vuodet eivät tue muistisääntöäni.

Se on nyt muodossa: karkausvuosi ja Yhdysvaltain presidentinvaalit osuvat aina samalle vuodelle.

x x x

Itse asiassa tuokin muotoilu on epätäsmällinen.

Ylileveällä yleissivistyksellä ladattu kaverini huomautti, että vaikka karkauspäivää vietetään neljällä jaollisina vuosina, tasavuosisadoista karkausvuosia ovat vain neljälläsadalla jaolliset vuodet.

Vuosi 2000 oli toki karkausvuosi, koska 2000 on jaollinen neljälläsadalla. Sen sijaan esimerkiksi olympia- ja Yhdysvaltain presidentinvaalivuosi 1900 ei ollut karkausvuosi.

x x x

Muistisäännöstäni jäi siis jäljelle vain periaate, jonka mukaan Yhdysvaltain presidentinvaalit järjestetään sinä vuonna kuin Yhdysvaltain presidentinvaalit järjestetään.

Ei ole tuosta suurta hyötyä. Se antaa informaatiota yhtä paljon kuin yritys selvittää aikaa tihrustamalla rannetta, jossa ei ole kelloa.

x x x

Vappua vietin tänä vuonna 1. toukokuuta. Liekö sekään mennyt tieteellisesti oikein.

matti.simula@uutistehdas.fi

Aiheet

Kategoriat

Yhteyshenkilöt

Sydänliiton mediapalvelu

Sydänliiton mediapalvelu

Lehdistön yhteyshenkilö Mediatiedustelut Sydänliitolle 0405861919
Eeva Hietalahti

Eeva Hietalahti

Lehdistön yhteyshenkilö Johtaja, tuotteet, palvelut ja viestintä +358 40 586 1919

Liittyvä sisältö

Hyviä tyyppejä

Hyviä tyyppejä

Mikä on Suomen parhaiten informoitu eläin? Tietenkin kissa. Se pääsee aina aitiopaikalle, kun tässä maassa käytetään suoria sanoja. Kissan korvat saavat kuulla, miten asiat oikeasti ovat. Taas on aika nostaa kissa pöydälle. On sanottava suoraan, että suomalaiset poliitikot ovat hyviä jätkiä ja hyviä muijia.

Silmät pimeässä

Silmät pimeässä

Auton kuljettaja matkasi yksinään. Maisema oli niin pimeä kuin sillä on tapana tihkuisena syysyönä olla. Musta asfaltti imi vähänkin valon. Radio fiilisteli kasarinostalgiaa.

Kuva Tapani Romppainen.

​Luonnonvoimaa

Jokaisella meillä on omat voimapaikkamme, joista ammennamme energiaa arjen puurtamiseen. Suurimmalle osalle suomalaisista voimapaikka on edelleen luonnossa. Oman lapsuuteni vahvat paikat ovat yhä mielipaikkoja.

Kuva Tapani Romppainen.

Villa

Ranta on pelkkää ryteikköä. Törkyä täynnä. Pulloja, tölkkejä, muovikasseja. Muutamia nuotionpohjia. Vanhat laiturirakenteet paljastavat, että pihapiirissä on eletty ylevämpiäkin aikoja. Valkopurjeiset veneet ja säksättävät keskimoottoripaatit ovat kuljettaneet vallasväkeä rantahuvilaan ja takaisin kaupunkiin.

Kuva Tapani Romppainen.

​Suomi474

Suomen suuri juhlavuosi kääntyy mailleen kahden kuukauden kuluttua. Suomi pienellä alkukirjaimella kirjoitettuna on täyttänyt tasavuosia. On kulunut tasan 474 vuotta siitä, kun Mikael Agricola julkaisi suomen kirjakielen perustana pidetyn Abckirian vuonna 1543.

​Uudenvuoden ennuste

​Uudenvuoden ennuste

Vuodet eivät ole veljiä keskenään. Tai pitänee muotoilla muodikkaan sukupuolineutraalisti: Vuodet eivät ole sukua keskenään. Ovat vuodet miten erilaisia tahansa, rohkenen ennakoida alkanutta vuotta 2018 aiempien vuosien perusteella. Ennusteeni saattaa tosin toteutua vasta keväänkorvalla 2019. Ennusteeni koskee uutta alkoholilakia.

Sydänterveyttä läpi elämän

Sydänliitto edistää suomalaisten terveyttä ja tukee sairastuneita. Toimimme monipuolisesti niin valtakunnallisesti kuin paikallisesti. Olemme noin 60 000 jäsenen sydänyhteisö, joka on järjestäytynyt noin 200 paikalliseen sydänyhdistykseen, 15 alueelliseen sydänpiiriin/-alueeseen ja kolmeen valtakunnalliseen järjestöön (Sydänlapset ja -aikuiset ry, Sydän- ja keuhkosiirrokkaat SYKE ry ja Karpatiat ry).