Sydänliitto selvitti sydänsairaiden kokemuksia liikuntapelosta. Liikuntapelkoisille sydänsairaille suunnattuun kyselytutkimukseen vastasi yli 1 000 henkilöä. Liikuntapelkoa kokevista vastaajista kolmanneksella pelko ei ollut helpottanut ajan myötä. Tulokset nostavat esiin vakavan ja usein vaietun ilmiön.
Terveydenhuollon seurannassa olevien sydäninfarktipotilaiden LDL-kolesterolin tavoitearvo <1,4 mmol/l saavutetaan koko ajan paremmin. Tästä huolimatta noin neljännes potilaista jää sepelvaltimotaudin jatkohoidon kannalta keskeisimmän LDL-kolesterolitason mittauksen ja seurannan ulkopuolelle. Tiedot perustuvat THL:n sydänrekisterin tietoihin.
Sydänliiton alkuvuodesta 2025 toteuttaman sepelvaltimotautikyselyn tulokset osoittavat merkittäviä eroja oireisuudessa ja hoitokokemuksessa sukupuolten välillä. Tulokset muiden muassa paljastavat, että kyselyyn vastanneet naiset kokevat oireita herkemmin kuin miehet. Miehet taas raportoivat naisia useammin liikuntansa lisääntyneen ja saavuttavat naisia useammin LDL-kolesterolin tavoitetason.
Tuusulanjärven Jäähavaintomiehille on myönnetty Suomen Sydänliiton alueellinen sydänterveyden edistämisen kunniamaininta. Tuusulanjärven Jäähavaintomiehet ylläpitävät, viestivät ja havainnoivat sekä tuottavat oheispalveluita Tuusulanjärven ulkoilureitistön käyttäjille houkutellen jäälle tuhansittain ulkoilijoita ympäri Etelä-Suomen, joskus kauempaakin.
Pohjois-Karjalan hyvinvointialue SiunSote on käynnistänyt pilotin, jossa sepelvaltimotautidiagnoosin saavat henkilöt ohjataan Sydänliiton kehittämän Tulppa-verkkovalmennuksen eli digitaalisen sydänkuntoutuksen pariin. Kuntoutusta testataan osana SiunSoten sepelvaltimotautipotilaan digitaalista hoitopolkua vuoden 2025 ajan.
Paula Kirjavainen Pohjois-Karjalan Juuasta voitti Sydän-arpajaisten pääpalkinnon, 41 640 euron arvoisen Volkswagen ID.3 täyssähköauton. Auton luovutus tapahtui Joensuussa 20. helmikuuta 2025.
Sydäniskurien paikannuspalvelu ja sydäniskurirekisteri defi.fi on saanut valtion talousarvion jakamattomasta 50 miljoonan varasta eli niin sanotusta joululahjarahasta 50 000 euroa. Summa mahdollistaa rahoituksen puutteen takia sulku-uhan alla olleelle palvelulle vuoden jatkoajan. Sydänliitto etsii rahoitusta palvelun jatkolle tästä eteenpäin.
Sydäniskurien rekisterin eli defi.fi-palvelun tarkoitus on mahdollistaa sydänpysähdyspotilaan lähettyvillä olevan sydäniskurin löytäminen ja hoidon nopea aloittaminen. Sydänpysähdystilanteessa sydäniskuri on ainoa laite, joka minuuttien sisällä käytettynä voi pelastaa hengen. Rekisterin ylläpitoon tarvittavaa maltillista 50 000 euron summaa ei löydy ja rekisteriä uhkaa lopettaminen.
70-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Sydänliitto myöntää vuonna 2025 apurahoja yhteensä 500 000 euroa käytettäväksi innovatiivisiin, monitieteellisiin tutkimushankkeisiin, jotka tuottavat ratkaisuja sydänterveyteen vaikuttaviin, kansanterveydellisesti merkittäviin haasteisiin. Apurahat haetaan osana Sydäntutkimussäätiön apurahahakua, joka avautuu joulukuun ensimmäisellä viikolla ja päättyy 13.1. 2025.
Syksyn tulevat influenssa- ja koronaepidemiat aiheuttavat merkittävän riskin ikääntyneille ja sydänsairaille ja voivat ennakoida murheellisia uutisia infarktien määrän lisääntymisessä. Riskiryhmille ja yli 65-vuotiaille on parasta aikaa tarjolla maksuttomia influenssa- ja koronarokotuksia – rokotusten ottamisen tulisi vauhdittua.
Kohtaamisten merkitys on suuri. Arjen kiireiden keskellä saattaa tuntua siltä, että kohtaamiset jäävät pinnallisiksi ja ohikiitäviksi hetkiksi. Kuitenkin yksinkertainen kysymys ”Mitä kuuluu?” voi avata merkityksellisen keskustelun, Sydänliiton pääsihteeri Marjaana Lahti-Koski kirjoittaa blogissaan.
Sydänliiton hallinnoimaan sydäniskurien paikannus- ja rekisteröintipalveluun defi.fi:hin on rekisteröity 10 000:s sydäniskuri. Se sijaitsee elokuvateatteri Maximissa Helsingin Kluuvikadulla. Kaikki palveluun rekisteröidyt laitteet ovat paikannettavissa Hätäkeskuslaitoksen 112 Suomi -sovelluksesta.
Kesän jälkeen toimivat rutiinit tuovat helpotusta arkeen ja pelastavat tehtävien ruuhkassa. Ne sujuvoittavat elämää ja vähentävät stressiä, kun samoja asioita ei tarvitse toistuvasti järjestellä ja pähkäillä. Säännölliset rutiinit ruokailun, liikunnan ja unen suhteen tukevat henkistä ja fyysistä hyvinvointia.
Sydäninfarktin sairastaneiden kolesteroliseurannassa on vakavia puutteita eri puolilla Suomea. Yli kolmannekselle sairastuneista ei ole tehty jatkohoidon kannalta keskeisintä LDL-kolesterolin mittausta eli potilaiden LDL-arvoja jää seuraamatta sydäninfarktin sairastamisen jälkeen.
Hyviin hoitotuloksiin pääseminen edellyttää, että järjestelmä toimii saumattomasti ensihoidosta kuntoutukseen. Sairaalaverkkoon tehtävien muutosten takia välimatkat yöpäivystyksiin ja erikoissairaanhoitoon uhkaavat pidentyä joillakin paikkakunnilla vuodesta 2026 alkaen.
Mummodisko ry:lle on myönnetty Suomen Sydänliiton alueellinen sydänterveyden edistämisen kunniamaininta. Mummodisko-konsepti mahdollistaa ikäihmisille uudenlaisia matalan kynnyksen osallistumismahdollisuuksia. Mummodiskon tarkoituksena on tuoda iloa ja piristystä ikäihmisten arkeen ihmisten omasta toimintakyvystä ja olosuhteista riippumatta.
Kesä tarjoaa upeat mahdollisuudet nauttia terveellisestä ruoasta ja liikunnasta ulkoilmassa, Panu Routila kirjoittaa blogissaan.
Luonto tarjoaa runsain mitoin mahdollisuuksia terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Ulkoilu luonnossa vähentää stressiä, alentaa verenpainetta ja parantaa keskittymiskykyä, Sydänliiton pääsihteeri Marjaana Lahti-Koski kirjoittaa.
Sydänliiton puheenjohtaja Panu Routila on huolissaan lasten liikunnan vähenemisestä. Fyysisellä aktiivisuudella on merkittävä rooli lapsuuden ja nuoruuden terveyden edistämisessä. Liikunta vaikuttaa positiivisesti fyysiseen kuntoon, motorisiin taitoihin ja psyykkiseen hyvinvointiin, Routila kirjoittaa blogissaan.
Sydämen vajaatoiminta on sairaus, jossa sydämen pumppaustoiminta pettää. Vakavaa sairautta sairastaa noin 1–2 % suomalaisista ja sen ennuste on usein huono. Lääkäriseura Duodecim on päivittänyt sairauden Käypä hoito -suosituksen. Uudessa suosituksessa sairaus on jaettu neljään vaiheeseen, joista ensimmäiseen riskivaiheeseen kuuluvat muiden muassa henkilöt, joilla on kohonnut verenpaine.
