Sydänliiton puheenjohtaja Paula Risikko: Sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikuttavuus edellyttää myös järjestöjen työtä

Kun ihminen sairastuu, tarvitsee hän hoitoa ja palvelua, josta on hänelle hyötyä. Siihen hänellä on veronmaksajana myös oikeus, totesi Sydänliiton puheenjohtaja Paula Risikko puheessaan Sydänliiton syyskokousseminaarissa 29.10.2021 Tampereella.

Sosiaali- ja terveydenhuolto käyttää yli 20 miljardia euroa vuodessa veronmaksajien rahaa. Palveluiden vaikuttavuudesta eli siitä, mitä kaikkea hyötyä niistä on – tai mistä on hyötyä – tiedetään kuitenkin melko vähän.

Suomessa vaikuttavuus on ollut vuosia tutkimuskohteena, mutta käytännön toimintaan sen vaikutukset ovat olleet vaatimattomat.

Sote-alan toimijat ovatkin jo pitkään tunnistaneet tarpeen paremmalle kansalliselle koordinaatiolle, jotta vaikuttavuustutkimusta saataisiin laajennettua ja tieto hyödynnettyä palvelujen käyttäjille, ammattilaisille ja päättäjille.

Helsingin yliopisto yhdessä Itä-Suomen yliopiston kanssa selvittänyt tarvetta sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikuttavuuskeskuksen perustumiseksi. Vaikuttavuuskeskus verkottaisi julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat vaikuttavuustutkimuksen ja kehittämisen vauhdittamiseksi. Selvityshenkilöiden raportti valmistui elokuussa (linkki).

Tällä hetkellä kartoitetaan rahoitusta vaikuttavuuskeskuksen käynnistämiseen. Pyrkimyksenä on, että keskus aloittaisi toimintansa hyvinvointialuelähtöisesti ensi vuonna.

Väestön ikääntyessä sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistuu paineita sekä resurssien niukkuuden että palvelutarpeiden lisääntymisen vuoksi. Vaikuttavuuskeskuksen päätavoitteena on muun muassa tuottaa parempaa vaikuttavuustietoa palvelujen parantamiseen ja auttaa ammattihenkilöitä, johtajia ja päätöksentekijöitä päätöksissä kohdentaa resursseja eettisesti kestävällä tavalla.

Eniten vaikuttavuudesta hyötyy sairas ja apua tarvitseva ihminen.