Ruusuja katupölyn vähentämisestä

Jokakeväiseen katupölyyn ja sen tuomiin haittoihin on mahdollista vaikuttaa eri tavoin. Ihmiset voivat omalla toiminnallaan eli suosimalla kävelyä, pyöräilyä ja julkista liikennettä vaikuttaa autojen nastarenkaiden tuottamaan katupölyn määrään. Kunnat ja kaupungit voivat varautua järjestämään tehokkaan katujenpesuoperaation kun yöpakkaset ovat ohitse. Koska katupöly on ilmanlaatuongelma, sen vältteleminen on vaikeaa.

”Emme kehota ihmisiä luopumaan arkiliikunnasta, mutta reittivalintoihin kannattaa kiinnittää huomiota. Esimerkiksi Helsingissä on mahdollista hyödyntää Keskuspuiston ja Vantaanjoen varren pyöräreittejä”, toteavat Hengitysliiton järjestöjohtaja Mervi Puolanne ja Sydänliiton pääsihteeri Tuija Brax.

”Pyöräilyn ympäristö- ja terveysvaikutukset kannattaa muistaa, kun miettii oman kulkuvälineensä valintaa”, toteaa Pyöräliiton hallituksen jäsen Marjut Ollitervo.

Hengitysliiton, Sydänliiton, Pyöräliiton ja Helsingin Polkupyöräilijöiden aktiivit kukittavat pyöräilijöitä ja Stara:n kadunpesukoneen Helsingin Kansalaistorilla torstaina 23.3.2017 klo 7.30–8.00 välisenä aikana. Tempauksella tehdään näkyväksi arkiliikunnan vaikutusta katupölyyn ja osoitetaan kiitos myös väyliä puhdistaville työntekijöille.

Katupölyn koostumus vaihtelee sekä alueellisesti että ajallisesti. Katupöly sisältää tyypillisesti mineraalihiukkasia tienpintojen kulumisesta, hiekotushiekkaa, tiesuolaa, metallihiukkasia (ajoneuvojen jarrujen, kytkimen, moottorin, nastarenkaiden kulumisen tuottamat), renkaiden kulumisen tuottamia kumihiukkasia, hienoksi jauhautuneita kasvienosia sekä siitepölyä. Isoimmat katupölyhiukkaset saattavat sisältää myös bakteeriperäisiä yhdisteitä ja nokihiukkasia. Tieliikenne nostaa ilmaan myös luonnonympäristöistä ja rakennustyömailta maaperähiukkasia. Hiukkasten haitallisuuteen terveydelle vaikuttavat niiden koko (pienhiukkaset ja karkeat) sekä niiden koostumus.

Kaupunkien ja kuntien tehtävä on huolehtia ilmanlaadun mittaamisesta ja katupölyn siivouksesta. Hyvät käytännöt Helsingissä pohjautuvat mm. verkossa avoimesti jaetusta ilmansuojelusuunnitelmasta. Helsingin kaupunki on myös kehittänyt tehokkaan katujenpuhdistus-menetelmän ja ohjeistukset siitä, miten hyödynnetään pölynsidontaa katupölyn torjunnassa, vähennetään rakennustyömaiden pölyhaittoja ja mitä hyvällä kiinteistönhoidolla voidaan saada aikaiseksi. Helsingin kaupungin rakennusviraston, katu- ja puisto-osaston ylläpitoinsinööri Tarja Myllerin mukaan katupölyn torjunta konkretisoituu keväisin, kun kaupunki 40 päivässä ja yössä siivoaa kaduilta noin 60 000 tonnia sepeliä ja vesipesee kadut katupölystä puhtaaksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tutkimuksen mukaan (Lanki 2013) katupölyn lievinä vaikutuksina voi olla silmien ja kurkun ärsyyntymistä sekä vuotava nenä. Lieviin terveyshaittoihin kuuluu myös jonkin verran hengityselin- ja sydänoireita, joita voi hoitaa lisäämällä lääkitystä ja olemalla tilapäisesti poissa työstä tai koulusta. Katupöly voi olla hengenvaarallista keuhkokuumetta sairastaville ja hengityselinsairaille, joilla on astma tai keuhkoahtaumatauti. Pahenevat oireet merkitsevät lisää päivystyskäyntejä erityisesti aikuisille ja vanhuksille. Sydänsairaille (sepelvaltiotauti, sydäninfarkti) seurauksena voi olla sairaalahoitojakso.

Näin jokainen voi osaltaan vaikuttaa katupölyn määrään ja siitä aiheutuviin haittoihin:

1. Suosi työ- ja vapaa-ajan liikkumisessa kävelyä ja pyöräilyä.
2. Käytä julkista liikennettä aina kun se on mahdollista.
3. Valitse kävely- tai pyöräilyreittisi etukäteen: suosi viheralueiden viereisiä reittejä.
4. Ota selvää, miten asuinpaikkakunnallasi huolehditaan katujen kunnossapidosta. Välitä tietoa hyvistä käytännöistä eteenpäin.
5. Muista huolehtia terveydestäsi: jos kuulut erityisryhmään, käytä katu- ja siitepölyä sekä pienhiukkasia vastaan tehtyjä hengityssuojaimia, pidä lääkkeet mukanasi, hakeudu tarvittaessa päivystykseen ja terveydenhoidon ammattilaisten neuvontaan.