Tiedote -
Sydänliiton puheenjohtaja Paula Risikko: sydänpotilaan kuntoutus kuntoon!
Viime vuonna Suomessa tehtiin yli 30 000 sepelvaltimoiden varjoainekuvausta, yli 13 000 pallolaajennustoimenpidettä ja hivenen vajaa 1400 sepelvaltimoiden ohitusleikkausta. Jos sepelvaltimotaudin vuoksi tarvitaan erikoissairaanhoidon toimenpiteitä, suomalainen potilas saa ensiluokkaista hoitoa.
Sepelvaltimotaudin hoito ei pääty toimenpiteeseen, vaikka potilas saattaa kokea vointinsa parantuneen toimenpiteen jälkeen. Valtimosairaus eli ateroskleroosi ei poistu vaan tarvitaan koko eliniän jatkuvaa lääkehoitoa sekä elintapahoitoa, johon kuuluvat mm. sydänterveellinen ravitsemus, säännöllinen liikunta ja tupakoimattomuus. Monilla sairastumisen nostattamat kysymykset ja epävarmuus iskostuvat tajuntaan vasta viikkoja myöhemmin.
Eurooppalainen Euroaspire-tutkimus selvittää viiden vuoden välein sepelvaltimotaudin jatkohoidon ja sekundaariprevention eli uusien sydäntapahtuminen ehkäisyn onnistumista. Suomi on osallistunut tutkimukseen 1990-luvulta lähtien. Havaittu tilanne on säilynyt vuodesta toiseen kutakuinkin ennallaan, eikä se ole hyvä. Suurin osa potilaista ei onnistu elintapamuutoksissa, eikä hoitotavoitteisiin päästä määrätystä lääkehoidosta huolimatta. Euroopan tasolla Suomi sijoittuu vertailussa useimmissa vertailukohteissa reilusti heikommaksi kuin Euroopassa keskimäärin.
Tulppa-kuntoutus on toimiva malli sepelvaltimotautiin sairastuneen kuntoutukseen
Jos sekundaaripreventio ei onnistu, seurauksena on uusia valtimotaudin tapahtumia eli sydänkuolemia, uusia sydäninfarkteja ja aivoinfarkteja. Tutkimusten mukaan näitä saadaan vähennettyä sydänkuntoutuksen avulla. Lisäksi sydänkuntoutus parantaa elämänlaatua, suorituskykyä ja psykososiaalista hyvinvointia.
”Vaikka kansainväliset hoitosuositukset suosittavat sydänkuntoutusta sepelvaltimotaudin jatkohoidoksi sitä ei kuitenkaan ole tarjolla kuin pienelle osalle suomalaisista sepelvaltimotautipotilaista”, sanoo Sydänliiton puheenjohtaja Paula Risikko. ”Uusien sydäntapahtumien välttämiseksi potilaiden tulisi systemaattisesti päästä sydänkuntoutukseen”, hän jatkaa.
Suomessa on olemassa hyvä ja toimiva malli sydänkuntoutukseen. Sydänliiton kehittämä Tulppa-kuntoutus on helposti käyttöönotettava ryhmämalli sydänkuntoutuksen järjestämiseksi. Malli on sovitettavissa osaksi alueellista hoito- ja palveluketjua. Tulppa-ryhmässä sairastunut saa tietoa sepelvaltimotaudista, sen riskitekijöistä ja miten niihin voi itse vaikuttaa. Kuntoutus auttaa löytämään taitoja sairauden omahoitoon ja elintapamuutosten toteuttamiseen. Sairauteen sopeutumista ja voimavaroja LISÄÄ myös mahdollisuus vertaistukeen toisten samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien kanssa.
Tulppa-ryhmätoiminta on käytössä osassa Suomen kuntia 13 sairaanhoitopiirin alueella. Tämä ei ole riittävä, vaan tarvitaan työtä kaikissa kunnissa ja sairaanhoitopiireissä. Sydänliitto kannustaa kaikkia kuntia ottamaan käyttöön sydänkuntoutuksen osana sydänsairastuneiden hoitopolkuja. Tällä vältetään turhia sydäntapahtumia ja parannetaan sairastuneiden elämänlaatua.
Sydänliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Paula Risikko puhui Sydänliiton syyskokouksessa Porissa lauantaina 26. lokakuuta. Syyskokouksessa hyväksyttiin Sydänliiton vuoden 2020 toimenpiteet sydänterveyden edistämiseksi ja sairastuneiden tukemiseksi.
Syyskokouksessa valittiin uusina jäseninä Sydänliiton hallitukseen kolmivuotiskaudeksi 2020-2022 kauppatieteen tohtori Päivi Myllykangas Tampereelta ja terveystieteiden maisteri Marja Sisko Nousiainen Kerimäeltä.
Erovuoroisista hallituksen jäsenistä valittiin jatkamaan Sydänliiton hallituksessa sairaanhoitaja Minna Ampio ja sairaanhoitaja Outi Kurttila.
Puheenjohtajana jatkaa kansanedustaja, terveystieteiden tohtori Paula Risikko Seinäjoelta.
Nyt valittujen lisäksi hallituksessa jatkavat, professori, ylilääkäri Juhani Airaksinen, terveydenhuoltoneuvos, terveystieteiden kandidaatti Marja-Liisa Haapamäki, rakennusneuvos Jaakko Heikkilä, terveystieteen tohtori Johanna Heikkilä, yleislääketieteen erikoislääkäri Päivi Hirsso, lääkintöneuvos, yleislääketieteen ja sisätautien erikoislääkäri Matti Ketonen, kaupunginhallituksen puheenjohtaja, apulaisylilääkäri Antti Kivelä, lääkintäneuvos, yleislääketieteen erikoislääkäri Tuomo Pääkkönen.
Sydänliiton hallitukseen kuuluu puheenjohtajan lisäksi kaksitoista jäsentä, jotka valitaan kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Jäsenistä neljä on vuosittain erovuorossa. Sääntöjen mukaan hallituksen jäsen voi olla tehtävässään yhtäjaksoisesti enintään kuusi kalenterivuotta.
Lähteitä
https://sydan.fi/fact/sydanpotilaan-kuntoutus-ja-vertaistoiminta
Wallert J ym. The secondary preventive heart school intervention and long-term outcome after myocardial infarction. An abstract, ESC 2018.
Suullinen esitys: dosentti Seppo Lehto, Euroaspire/Suomen vastaava tutkija, Suomen Kardiologisen Seuran syyskokous 2018.
Linkit
Aiheet
Kategoriat
Sydänliitto edistää suomalaisten terveyttä ja tukee sairastuneita. Toimimme monipuolisesti niin valtakunnallisesti kuin paikallisesti. Olemme noin 70 000 jäsenen sydänyhteisö, joka on järjestäytynyt 215 paikalliseen sydänyhdistykseen, 16 alueelliseen sydänpiiriin ja kolmeen valtakunnalliseen järjestöön (Sydänlapset ja -aikuiset ry, Sydän- ja keuhkosiirrokkaat SYKE ry ja Karpatiat ry).
