Osana Sydänliiton brändin uudistamista ja yhtenäistämistä tähän asti Terveyden kolmiottelu -nimellä kulkenut terveysarvojen mittaus saa nyt nimen Sydän Terveysmittaus. Sydänterveyden riskitekijöistä suurimmat ovat kohonnut verenpaine ja kolesteroli, sekä ylipaino. Näihin riskitekijöihin kiinnitetään huomiota koko sydänyhteisön voimin mittaamalla terveysarvoja ympäri Suomea.
Innokkain lätkää seuraava joukko koostuu 35–60-vuotiaista miehistä, joista jopa joka toisella on kohonnut verenpaine. Hoitamattomana jatkuessaan vernepaine altistaa sydän- ja verisuonitaudeille sekä lisää aivo- ja sydäninfarktien riskiä. Jotta omat lukemat tulisivat tutuiksi ja jatkossa pystyisi taklaamaan verenpaineen aiheuttamat riskit, on syytä tehdä säännöllisiä verenpainemittauksia.
Maailman sydänpäivää vietetään kaikkialla maailmassa perjantaina syyskuun 29. päivänä. Päivän tarkoituksena on lisätä tietoisuutta sepelvaltimotaudista ja sen riskitekijöistä. Suomen Sydänliitto rohkaisee ihmisiä pukeutumaan punaiseen ja tekemään siten sydänterveydestä ja sydäntyöstä näkyvää.
Ilmastonmuutos vaikuttaa monin tavoin ihmisten terveyteen. Vaikutukset tuntuvat voimakkaimmin ikääntyneillä ja pitkäaikaissairauksia sairastavilla henkilöillä. Ilmastonmuutoksen edetessä lämpötilat nousevat. Merkittävimmät sydänpotilaaseen kohdistuvat haitat ilmenevät hellejaksojen aikana. Sydänsairauksia sairastavien tuleekin ennalta varautua mahdollisiin tuleviin hellejaksoihin.
Sydänliitto palkitsee vuosittain Vuoden sydänterveyden edistäjä -palkinnolla tahon tai henkilön, joka on tehnyt hyvää työtä ihmisten terveyden edistämisessä. Tänä vuonna palkinto jaettiin Satokausikalenterille pitkäjänteisestä työstä kasvisten syömisen edistämisessä.
Maailman sydänpäivää vietetään perjantaina 29. syyskuuta pukeutumalla punaiseen. Teemapäivän tarkoituksen on lisätä tietoisuutta sepelvaltimotaudista ja sen riskitekijöistä. Eduskunnan sydänryhmän puheenjohtajaksi äitiysvapaalta palannut Kristiina Salonen lupaa, että myös eduskunnassa laitetaan punaista vaatetta päälle.
Maailman sydänpäivää vietetään kaikkialla maailmassa perjantaina syyskuun 29. päivänä. Päivän tarkoituksena on lisätä tietoisuutta sepelvaltimotaudista ja sen riskitekijöistä.
Eteisvärinä, eli “flimmeri” on tavallinen rytmihäiriö. Vaikka rytmihäiriön nimi onkin kaikilla sama, taustasyyt ja oireet voivat olla hyvinkin erilaisia. Sydänliitto toteuttaa kyselyn, jonka tarkoituksena on selvittää miten eteisvärinäpotilaat kokevat sairautensa, ovatko he saaneet sairaudestaan riittävästi tietoa ja tukea, ja miten seuranta ja lääkitys toteutuvat eri puolilla Suomea.
Sydäntutkimussäätiö on myöntänyt vuoden 2018 Soisalo-palkinnon sydämen eteisvärinää tutkivalle Tuomas Kiviniemelle. Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Tuomas Kiviniemi on perustanut Turun yliopistoon ja TYKS Sydänkeskukseen tutkimusryhmän, jonka tavoitteena on eteisvärinään liittyvien haittatapahtumien vähentäminen. Kiviniemi on päätutkijana alkavassa merkittävässä tutkimushankkeessa.
Sepelvaltimotautia sairastavalle suositellaan säännöllistä liikuntaa. Se vaikuttaa edullisesti verenpaineeseen ja veren rasva- ja sokeriaineenvaihduntaan, auttaa hallitsemaan painoa, virkistää ja rentouttaa. Sen avulla voi hoitaa sairautta. Ulkoliikunta ja etenkin luonnossa liikkuminen on mitä parhainta liikuntaa sepelvaltimotauti sairastavalle, kun huomioi oman sairautensa.
Lisää kommenttiKommentti
Kommentti on tallennettu
Hyväksyttävä ennen julkaisemista. Hyväksyjä: Suomen Sydänliitto.