​Hyviäkin terveysuutisia

Ystäväni työskentelee nykyisin USA:ssa lääkärinä. Kun tapasimme kesällä, hän kertoi jutelleensa edellisenä päivänä kahden suomalaisen kollegansa kanssa. Toinen päivitteli sote-lakien etenemisen takkuisuutta, toinen uudistuksen yksityiskohtia.

Ystäväni puolestaan päivitteli päivittelyä. Hänen mielestään olemme sokeita suomalaisen terveydenhuollon erinomaisuudelle. Totta onkin, että suuri kuva hakee vertaistaan. Suomalaisten keski-ikä on noussut sotien jälkeen yli 20 vuotta. Olemme yksi maailman pitkäikäisimmistä kansoista ja tuotamme terveyttä hyvin kustannustehokkaasti. Yhdysvalloissa jo yksinomaan terveydenhuollon hallintokulut ovat Suomen terveydenhuoltoon nähden moninkertaiset per potilas.

Suomalaiskansalliseen tapaan aloin kuitenkin selittää, miksi siitä, että asiat ovat nyt hyvin, ei välttämättä seuraa, että ne ovat jatkossakin hyvin. Ikärakenteemme ja huoltosuhteemme on rajussa muutoksessa. Väestö keskittyy kasvukeskuksiin ja haja-asutusalueiden palvelut on uudella tavalla turvattava. Lisäksi jo nyt OECD on arvioinut, että järjestelmämme on yksi Euroopan eriarvoisimmista, mm. kun se suosii voimakkaasti työterveyden piirissä olevia. Terveyserot ovat kasvaneet, vaikka muuten kehityksemme on ollut erinomaista.

Sydän- ja verisuonitautien osalta kuva nykytilanteesta on kaksijakoinen. Sydäntapahtuman, kuten infarktin, hoito on hyvissä käsissä ja pärjäsimme uusimmassa Euro Heart Indexissä (2016) erinomaisesti. Sen sijaan olimme samassa arviossa yksi surkeimmista, kun arvioitiin sitä, miten ennaltaehkäisemme sydäntapahtumia yleisesti ja ennen kaikkea niiden uusiutumista. Sopeutumisvalmennus, kuntoutus ja elintapojen muutokseen kannustaminen, ovat sote-palveluidemme heikoin lenkki.

Tämä heikko lenkki ei ole mikään pieni yksityiskohta. Jopa 80 prosenttia sydäntapahtumista olisi ennaltaehkäistävissä. Kansantaloudellisesti puhumme miljardiluokan säästöpotentiaalista, jos onnistumme nykyistä huomattavasti paremmin mm. sydän- ja aivoinfarktien sekä kakkostyypin diabeteksen ennaltaehkäisyssä. Ihmiselämässä puhumme mittaamattoman arvokkaista lisävuosista.

Tämän heikoimman lenkin vahvistaminen olisi helpompaa, jos sote-uudistus olisi jossakin tolkullisessa asennossa. Olisi huomattavasti hedelmälisempää muuttaa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välistä tiedonkulkua ja saada molemmat tahot vastuuseen esim. siitä, että sydänpotilas ohjataan Tulppa-valmennukseen, jos sote-rakenteet olisivat selkeämmät ja laajasti hyväksytyt. Jo joitakin vuosia olemme törmänneet siihen, että osa sairanhoitopiireistä ja myös perusterveydenhuollosta on lykännyt mm. sopeutumisvalmennuksen tehostamisen odottamaan sote-uudistuksen jälkeistä aikaa.

Nyt on ilmassa kuitenkin uusia merkkejä. Monet terveysjohtajat ovat lakanneet odottamasta sote-uudistusta ja ryhtyneet parantamaan tiedonkulkua ja terveyden edistämistä jo nyt. Tulppa-kuntoutus (tulppakuntoutus.fi) on käytössä jo yli kymmenessä sairaanhoitopiirissä, mutta sille ei pitkään aikaan tuntunut löytävän jalansijaa esim. pääkaupunkiseudulla. Nyt on lupaavia uutisia sekä pääkaupunkiseudulta että muualtakin, mikä rohkaisee meitä uusiin ponnistuksiin ympäri Suomen. Tulemme järjestämään Sydänsoteriihiä useilla paikkakunnilla pitkin syksyä, talvea ja kevättä. Sote-kentällä on nyt selvästi sellaista ilmapiiriä, että uudistuksia kannattaa tehdä jo saman tien, vaikka valtakunnallisia uudistuksia nyt saadaankin odottaa hieman pidempään.

Paras viesti uudistusmyönteisyydestä on Neuvokas perhe -metodin huima eteneminen koko maassa. Tavoite, että lapsiperheiden sydänystävällistä elintapaa tuetaan joka neuvolassa koko Suomessa, on lähempänä kuin koskaan. (neuvokasperhe.fi)

Näitä uutisia oli kiva kertoa ystävälle ilman päivittelyn alavirettä.